Yön valitut - C.J.Daugherty

Night School -sarjan 1.osa.

Keneen voit luottaa, kun kaikki valehtelevat?

Allie vihaa koulua. Hänen isoveljensä on karannut kotoa, ja Allie on joutunut vaikeuksiin. Allien vanhemmat lähettävät hänet eristäytyneeseen Cimmerian sisäoppilaitokseen.

Yllätyksekseen Allie viihtyy Cimmeriassa ja saa pian ystäviä. Hän ihastuu komeaan Sylvainiin, mutta tuntee välitöntä yhteyttä sulkeutuneeseen Carteriin.

Allielle selviää, ettei Cimmeria ole tavallinen sisäoppilaitos. Jotkut koulun oppilaista ja opettajista piilottelevat salaisuutta. Mikä on yökoulu, josta kukaan ei saa puhua?

Pian Cimmeria alkaa tuntua todella vaaralliselta paikalta...

Parempaa lukemista odotellessa lainasin tämän kirjan kirjastosta. Takakannen ja nimen perusteella odotin kirjan kertovan  vampyyreistä tms. joten sain yllättyä kun kirjan salaisuudet alkoivat paljastua. Kirja ei sisältänyt ollenkaan fantasiaa vaikka kaikenkarvaiset, yliluonnolliset olennot olisi hyvin voinut sijoittaa kirjaan eikä kukaan olisi ihmetellyt. Tästä huolimatta kirja tempaisi heti mukaansa enkä olisi millään malttanut keskeyttää lukemista!
  Kirja kertoo Alliesta, joka joutuu vastoin tahtoaan lähtemään syrjäiseen sisäoppilaitokseen. Heti alkuun Allie huomaa olevansa kahden pojan kiinnostuksen kohde mutta kumpi onkaan se oikea? Lukijallekaan se ei heti selviä ja siitä iso plus kirjailijalle. Tällaisesta aiheesta tuntuu olevan vaikea kirjoittaa puolueettomasti. Ja olihan se mukavaa vaihtelua olla useampi varteenotettava vaihtoehto!
  Kirjan koulusta tuli mieleen Tylypahka, koska se tuntui olevan yhtä syrjässä nykypäivästä. Kielletty metsä ja vanha kartano koulurakennuksena vielä lisäsivät vaikutelmaa. Pöllöpostia ei sentään käytetty vaikka kännykät ym. olivatkin kiellettyä tavaraa. 
  Ainoa miinus kirjassa olivat jotkin yksityiskohdat joita ei oltu saatu kohdilleen. Itseäni tällaiset asiat häiritsevät, koska ne pilaavat muuten hyvää lukukokemusta. Muuten tykkäsin kirjasta todella paljon ja suosittelen myös fantasian ystäville. Itselläni toinen kirja odottaa jo hyllyssä lukemista!

Olympoksen veri - Rick Riordan

Olympoksen sankarit -sarjan 5.osa.

Vaikka Argo II:n miehistö on monesti onnistunut pitämään Gaian unessa, maaemon herääminen on entistä lähempänä. Gaian lapset, gigantit, ovat jo nousseet Tartaroksesta vahvempina kuin koskaan. Heidät täytyy pysäyttää ennen Spesin - toivonjumalattaren - juhlia, joissa Gaia aikoo vuodattaa puolijumalten verta herätäkseen ja tuhotakseen maailman.

Percy ei voi olla ihmettelemättä, miten kourallinen teini-ikäisiä voi tuhota Gaian hirviömäiset gigantit varsinkaan, kun heidän on samalla estettävä sota roomalaisten ja kreikkalaisten puolijumalten välillä.

Riordanin kirjat ovat aina yhtä hulvatonta luettavaa! Ihanan kevyttä ja paikoitellen myös varsin järjetöntä menoa. Eihän tätä voi jättää väliin! 
  Sarjan viimeinen osa solmii yhteen kaikki langat ja tietysti loppu on onnellinen. Vaikka maailma meinaa tuhoutua niin ihmeelliset puolijumalat hoitavat homman taas kotiin. Vähän yksioikoista mutta jotenkin tämä ei lukiessa kuitenkaan häiritse. Sitä vaan heittäytyy lukemaan toinen toistaan hengästyttävämpiä tapahtumia eikä tarvitse huolehtia lopputuloksesta kun kaikki aina selviävät. Jonkin uuden jipon tilanteen ratkaisemiseksi kirjailija aina tuntuu keksivän vaikka luulisi ideoiden olevan jo vähissä. Mielikuvitusta ainakin riittää!
  Ainoastaan lopputaistelu oli vähän vaisu. Odotin enemmän räjähdyksiä ja jotain todella ovelaa juonta maaemon kukistamiseksi. Yksi yksityiskohta jäi erityisesti vaivaamaan, nimittäin miten maaemon voi nostaa? Gaian kuvataan kuitenkin olevan kaikki maailman maa-alueet. Enemmän panostusta olisin kaivannut tähän kohtaan. Muihin lopputapahtumiin oli keskitytty hyvin ja tykkäsin varsinkin Leon kohtalosta ja siitä, miten se oli ratkaistu. Hyvä kirja kaiken kaikkiaan!

Taivaallisen tulen kaupunki - Cassandra Clare

Varjojen kaupungit -sarjan 6.osa.

Clary ja hänen ystävänsä taistelevat pahinta koskaan kohtaamaansa vihollista vastaan: Claryn omaa veljeä. Sebastian kääntää varjonmetsästäjiä puolelleen, raastaen erilleen perheitä ja rakastavaisia.

Taistelu maailman kohtalosta vaatii varjonmetsästäjiltä kauhistuttavia uhrauksia.

En millään meinannut jaksaa aloittaa tätä kirjaa, koska aloin olla jo varsin kyllästynyt koko sarjaan. Edelliset kirjat ovat tuntuneet ihan turhalta jahkaamiselta. Vaikka Jace olikin nyt saatu taas Claryn kanssa yhteen, tuntui tämä "taivaallinen tuli" vain yhdeltä lisätekosyyltä pitää rakastavaiset erossa toisistaan. Ja tämä juonihan on jatkunut jo ensimmäisestä kirjasta saakka.

  Kun kuitenkin pääsin vauhtiin, yllätyin vaihteeksi positiivisesti. Kirjan juoni oli saatu mukavasti koottua loppuhuipennukseen ja tämä "taivaallinen tuli" -soopa osoittautuikin joksikin suht järkeväksi asiaksi. Uudet henkilöt toivat kaivattua vaihtelua mutta olin odottanut alun jälkeen vähän suurempaa osallisuutta kirjan keskeisiin tapahtumiin. Nyt tuli vähän sellainen olo kuin uusien sankarien tarinaa olisi vasta pohjustettu. Kenties saamme lukea uusista varjonmetsästäjistä toisessa sarjassa!

  Tyylilleen uskollisena kirjan teksti oli erittäin viihdyttävää ja repeilin itsekseni useassa kohtaa. Simon ja Jace ovat vaan niin huippupari! Tämä kirja on ehdoton tunnelman keventäjä!

  Loppuratkaisu oli vähän erilainen kuin olin ajatellut ja ahh, niin onnellinen! Kannattaa ehdottomasti lukea sarja loppuun niin ei jää mitään hampaankoloon vaivaamaan. Tai oikeastaan, miten tämän nyt voisi jättää kesken kun minunkin, epäilijän, oli pakko se lukea!