Vaikka Argo II:n miehistö on monesti onnistunut pitämään Gaian unessa, maaemon herääminen on entistä lähempänä. Gaian lapset, gigantit, ovat jo nousseet Tartaroksesta vahvempina kuin koskaan. Heidät täytyy pysäyttää ennen Spesin - toivonjumalattaren - juhlia, joissa Gaia aikoo vuodattaa puolijumalten verta herätäkseen ja tuhotakseen maailman.
Percy ei voi olla ihmettelemättä, miten kourallinen teini-ikäisiä voi tuhota Gaian hirviömäiset gigantit varsinkaan, kun heidän on samalla estettävä sota roomalaisten ja kreikkalaisten puolijumalten välillä.
Riordanin kirjat ovat aina yhtä hulvatonta luettavaa! Ihanan kevyttä ja paikoitellen myös varsin järjetöntä menoa. Eihän tätä voi jättää väliin! Sarjan viimeinen osa solmii yhteen kaikki langat ja tietysti loppu on onnellinen. Vaikka maailma meinaa tuhoutua niin ihmeelliset puolijumalat hoitavat homman taas kotiin. Vähän yksioikoista mutta jotenkin tämä ei lukiessa kuitenkaan häiritse. Sitä vaan heittäytyy lukemaan toinen toistaan hengästyttävämpiä tapahtumia eikä tarvitse huolehtia lopputuloksesta kun kaikki aina selviävät. Jonkin uuden jipon tilanteen ratkaisemiseksi kirjailija aina tuntuu keksivän vaikka luulisi ideoiden olevan jo vähissä. Mielikuvitusta ainakin riittää!
Ainoastaan lopputaistelu oli vähän vaisu. Odotin enemmän räjähdyksiä ja jotain todella ovelaa juonta maaemon kukistamiseksi. Yksi yksityiskohta jäi erityisesti vaivaamaan, nimittäin miten maaemon voi nostaa? Gaian kuvataan kuitenkin olevan kaikki maailman maa-alueet. Enemmän panostusta olisin kaivannut tähän kohtaan. Muihin lopputapahtumiin oli keskitytty hyvin ja tykkäsin varsinkin Leon kohtalosta ja siitä, miten se oli ratkaistu. Hyvä kirja kaiken kaikkiaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti