perjantai 9. lokakuuta 2015

Maanpakolaisten planeetta - Ursula K. Le Guin

Jo kuusisataa vuotta mahtavat tevarilaiset ja halveksitut kaukana syntyneet ovat olleet vihollisia. Molempien geneettinen tausta on hainilainen, eikä kukaan oikein enää muista syytä vihanpitoon. Silti kansojen välillä vallitsee fanaattinen vihamielisyys. Kaukana syntyneitä syytetään noituudesta – tummat silmät ja iho sekä kyky telepatiaan tekevät heistä outoja muukalaisia.
  Valmistautuessaan viisitoista vuotta kestävään talveen vanhat viholliset kohtaavat yhteisen uhkan. Pohjoisen vaeltavat heimot lakaisevat armeijoillaan rannikkoa ja saartavat talvikaupunkeja yksi toisensa jälkeen. Liittolaisuus on ainoa mahdollisuus selviytyä. Veren ja lumen sekoittuessa toisiinsa eeppisessä taistelussa kahden kansan tulevaisuus saa uuden suunnan.

Pitkästä aikaa otin luettavakseni Le Guinin kirjan ja tykästyin heti. Aloitin hänen tuotantonsa lukemisen jo teini-iässä mutta silloin ne eivät vielä hurmanneeet vaan tuntuivat jotenkin vierailta. Joitakin vuosia sitten luin Maameren tarinat samannimisen anime-elokuvan innoittamana. Tykkäsin niistä kyllä mutta eivät kuulu lempilukemistooni.
  Maanpakolaisten planeetta jatkaa Hain-sarjaa mutta täysin itsenäinen kirja tämä on eikä vaadi aiempaa tutustumista tuotantoon. Aiemmin olen sarjasta lukenut kirjan Maailma, vihreä metsä mutta näin suoralta kädeltä en osannut yhdistää tämän kirjan tapahtumia siihen kirjaan. Kirjan lukemisesta on kylläkin kulunut muutama vuosi joten yksityiskohdat ovat jo unohtuneet. 
  Tästä kirjasta tuli eniten mieleen novelli, koska tarina on hyvin lyhyt ja ytimekäs. Varsin raikas kuvaus kahden sivilisaation evoluution käännekohdasta. Tapahtumien ajanjaksokin oli lyhyt ja tarjosi enemmänkin silmäyksen kuin koko tarinaa. Tarina ei kuitenkaan tuntunut jäävän kesken. Lähinnä juoni ei lähtenyt rönsyilemään liikaa ja keskityttiin aiheen tarkasteluun valitusta näkökulmasta.
  Maailmana tämä planeetta on vieras ja aluksi lukijaa ihmetyttävät "kesälapsi" ym. ilmaukset joille ei ole suoraan selityksiä. Kirjailija tarjoaa kuitenkin mukavasti informaatiota eikä maailmasta löydy epäloogisuuksia, joita vihaan suuresti. Tuloksena on eheä kokonaisuus ja mukava lukukokemus.
  Aion seuraavaksi lukea toisen osan tästä sarjasta mutta on vaikea sanoa sijoittuvatko tapahtumat aikaan ennen vai jälkeen tämän kirjan tapahtumien. Todennäköisesti sillä ei ole niin väliäkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti