torstai 29. toukokuuta 2014

Syytetty - Rachel Vincent



Faythe Sanders joutuu istumaan päivästä toiseen reviirineuvoston edessä ja kertamaan tapahtumia. Onko hän syyllistynyt murhaan, vai tappanut vain itsepuolustuksekseen?
Jos hän ei olisi nainen, olisi hänet jo otettu hengiltä, mutta harvinaisena naaraskissana hän on arvokas, ei vain laumalleen, vaan koko ihmiskissarodulle.
Tuntemattomien kulkukissojen hyökkäys mutkistaa tapahtumia entisestään. Saako Faythe mahdollisuuden näyttää korvaamattomat taitonsa yhteisössä, arvonsa, joka pelastaisi hänen henkensä?

Faythe jatkaa entisellä linjallaan vaikka onkin syytettynä reviirineuvoston edessä. Eräät tuomareina toimivista alfoista ottivat kyllä pahasti päähän joten oli varsin tyydyttävää lukea kuinka Faythe pisti heille kampoihin! Kirjan lopussa tilanne kiristyy aikalailla vaikka Faythe (tietysti) jää eloon. Kirja tarjoili myös joitakin uusia tuttavuuksia ja erityisesti pidin Kacista, uudesta tyttökissasta. Jännitykselllä odotan seuraavaa osaa!

torstai 22. toukokuuta 2014

Saalistaja - Rachel Vincent

Tunnelma laumassa tiivistyy. Reviirin rajoja rikotaan. Tunkeilijat on saalistettava, mutta salaisuus säilytettävä. Kukaan ei saa tietää, että ihmiskissoja on olemassa.
Faythe on palannut kotiin laumansa pariin ja hänen on aika näyttää taitonsa isänsä henkivartijakaartissa. Hän haluaa selvitä kaikkien edessä, etenkin Marcin, kissan, jonka hän viisi vuotta sitten jätti alttarille.
Sarjan toinen osa jatkoi samalla tyylillä kuin edellinenkin. Faythe pääsee vihdoin pätemään henkivartijana vaikka kollit eivät meinaakaan ottaa häntä tosissaan. Tykkäsin enemmän Marcista tässä kirjassa ja pääsin enemmän jyvälle, mitä Faythe hänessä näkee. Eniten tässä kirjassa otti päähän kun Faythe ei millään tahdo ymmärtää, miksi ei saa itse päättää elämästään. Onhan toki ärsyttävää, jos elämäntehtävä on valmiiksi päätetty mutta jos vaihtoehtona on rodun kuoleminen niin... No onneksi löytyy joku muukin täyttämään tätä tehtävää.

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Kissatyttö - Rachel Vincent

Näytän periamerikkalaiselta opiskelijatytöltä, mutta olen ihmiskissa, muodonmuuttaja. Elän kahdessa maailmassa.
Meitä kissatyttöjä on vähän, ja suvun jatkamisen kannalta me olemme kultaakin kalliimpia. Halusin kuitenkin oman elämän ja pakenin paineita yliopistoon, kunnes eräänä yönä kulkukissa hyökkäsi kimppuuni.
Minua oli varoitettu kulkukissoista – ihmiskissoista ilman laumaa – jotka vaanivat jatkuvasti kaltaisiani – viehättävä, naispuolisia ja hedelmällisiä. Sain torjuttua hänet, mutta sitten sain tietää kahden naaraskissaystäväni kadonneen.
Oman turvallisuuteni vuoksi minut haettiin takaisin laumaan. En ollut enää mikään heikko pentu. Olin valmis uhmaamaan mitä vain ja ketä vain löytääkseni ystäväni ja kostaakseni heitä kiduttaneille.
Varokaa, kulkukissat, sillä minulla on kynnet, enkä pelkää käyttää niitä.
Mielenkiintoinen kirja, joka oli pakko lukea heti kannesta kanteen. Epäilin hieman kirjan juonta etukäteen, koska kyseessä on kuitenkin Harlequinin julkaisema kirja. Epäilykset osoittautuivat kuitenkin turhiksi. Tämä ei todellakaan ollut mikään perinteinen romantiikka pläjäys ilman sen kummempaa juonta! Päähenkilö oli kiihkeä eikä osannut pitää suutaan kiinni väärissäkään paikoissa. Ihmiskissojen laumasta tuli lähinnä mieleen joku mafian päämaja kaikkine ruumineen ja arvojärjestyksineen. Eniten kirjassa ärsytti Faythen ja Marcin välinen juttu. Marc oli mielestäni aika ärsyttävä ja varsin ylisuojeleva. Muuten kyllä tykkäsin kirjasta. Miesvoittoisessa laumassa meno oli ajoittain hurjaa ja Faythe osasi kyllä pitää puolensa!