Kuinka Prinsessa Ruusunen hurmataan kertoo prinsessa Ruususen tarinan uudella sävyllä. Kirjan Ruusunen herätetään vähemmän viattomalla suukolla, ja palkinto prinssille on suotuisa: prinsessan täydellinen antautuminen…Ruusus-satua päivittävä trilogia tuo vanhaan satuun tihkuvaa himoa ja eroottista kaipuuta. Erotiikkaa lähestytään naisen nautinnon kautta, eikä häpeämättömän sadomasokistinen kuvaus sorru liikaan väkivaltaisuuteen vaan pitäytyy ihastuttavassa viehkeydessä.
Valitsin tämän kirja, koska tykästyin kovasti herra Greyhin. Ennakko-odotukset eivät kuitenkaan toteutuneet vaan koin tämän kirja juonen hyvin hämmentävänä. Alku oli varsin lupaava. Jotain sen suuntaista olisin itsekin suunnitellut Ruususen varalle jos olisin kirjailija. Kirjan paras osuus oli kuitenkin pian ohitettu ja vaikka juoni eteneekin niin siinä ei tunnu olevan mitään järkeä. Eniten minua häiritsi kaikkien hokema: "Tämä on sinulle hyväksi", koska sitä sanoivat myös ne jotka olivat itse kokeneet saman. Ja kenen mielestä seksiorjana oleminen muka parantaa elämänlaatua?! Täysin järjetön ajatus! Ymmärrän näitä nykyisiä herran ja palvelijan suhteita, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen, mutta tässä ei todellakaan ollut kyse siitä!
Toinen omituisuus oli ajatus prinssien ja prinsessojen alistamisesta ja nöryyttämisestä tavallisen rahvaan iloksi. Tämä ei varmaan herätä tulevaisuudessa kunnioitusta alamaisisten keskuudessa.
Ja kolmantena vaan ei oudoimpana oli jatkuva suojaamaton seksi. Tuolla määrällä luulisi kaikkien prinsessojen olevan maha pystyssä varsinkin kun "palvelusaika" kesti 2-5 vuotta! Ehkäpä haikara tuo prinsessojen vauvat.
Ja jos yrittää poistaa kaiken epäolennaisen niin perusjuoni käy tylsäksi aika pian. Orjille yritettiin jatkuvasti keksiä uusia nöyryytyksiä ja piiska heilui sivulta toiselle. Olin aika onnellinen kun kirja loppui ja jos joku ei jo arvannut niin en aio lukea seuraavaa osaa. Kirja ei myöskään sovellu nuorimmille lukijoille mutta en kyllä suosittele sitä muillekaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti