lauantai 9. elokuuta 2014

Rubinrot - Kerstin Gier

Rakkaus ei katso aikaa: Rubiininpuna

Gwendolyn on tuiki tavallinen 16-vuotias lontoolaistyttö, mutta hänen perhetaustansa on jotakin aivan muuta. Joillakin Gwenin sukulaisista on aikamatkaajan geeni, ja hänen sukupolvessaan geeni on hänen nirppanokkaisella serkullaan Charlottella. Koko suku odottaa herkeämättä, koska Charlotten ensimmäinen matka menneisyyteen koittaa. Gwendolynin arki on Charlotten tarkoin vartioidun elämän rinnalla melko tavallista, kunnes hän yhtenä päivänä saa huimauskohtauksen ja hetken päästä huomaa olevansa entisaikojen Lontoossa. Aikamatkageeni onkin piillyt Gwendolynin perimässä!
Osa kateellisista sukulaisista ei tahdo uskoa, että Gwendolyn on valittu osaksi vuosisataista kohtalonyhteyttä, kahdentoista jalokiven ketjua, mutta yhtä kaikki häntä aletaan salaisen veljeskunnan toimesta valmistella tuleviin aikamatkoihin, joilla hän täyttää mystistä tehtävää ikätoverinsa, samaista aikamatkageeniä kantavan komean mutta raivostuttavan Gideonin kanssa.
Täytyy kyllä nostaa itselle hattua kun sain tämän kirjan luettua alkuperäiskielellä (oli nimittäin ensimmäinen saksankielinen kirja, jonka sain luettua loppuun). Alku oli aika takkuista mutta eteni sitten nopeammin kun vain vauhtiin pääsi. Kirja oli hauskasti kirjoitettu ja juoni mielenkiintoinen. En ole aiemmin aikamatkustuksesta lukenutkaan joten aihe oli mukavaa vaihtelua. 
  Pidin Gwendolynistä, joka pärjää yllättävissäkin tilanteissa vaikka on päällepäin vain pinnallinen teini. Ensivaikutelma Gideonista jäi hiukan vaisuksi ja romanssi jäi vähän muun juonen jalkoihin. Romantiikkapuolta sai muutenkin odotella aika pitkään, koska Gideon astuu kuvioihin vasta kirjan puolivälin jälkeen. Kirjan loppuun oli myös jätetty pieni yllätys vaikka täytyy kyllä myöntää, että arvasin jo aika kirjan alussa tämän asian. Kokonaisuutena kirja oli todella hyvä ja luen ehdottomasti myös seuraavan osan!

maanantai 4. elokuuta 2014

Delirium - Lauren Oliver

Tulevaisuuden yhteiskunnassa yksilön valinnat koulutuksesta harrastuksiin ovat tiukasti kontrolloituja, energia säädeltyä ja rakkaus, amor deliria nervosa, julistettu pandemiaan rinnastettavaksi vakavaksi sairaudeksi. Vaikutusten eliminoimiseksi on jo pitkään toteutettu kirurgista toimenpidettä, johon sekä miehet että naiset täysi-ikäisinä osallistuvat. Tuhoisat ääritunteet tasataan ja uusi harmonisempi maailma tarjoaa kaikille yhtämittaisemmat lähtökohdat onneen ja turvallisuuteen.
Omaa vuoroaan odottaa myös 17-vuotias Lena. Hän on nuoruudessaan menettänyt äitinsä tartunnalle, nähnyt taudin vaikutukset sisareensa ja oppinut läksynsä. Jos Lena on varovainen ja välttää virheitä, 95 päivän päästä vaara on hänen osaltaan ohi. Siksi yhteiskunnan ulkopuolelle pesiytynyt vastarintaliike ja kapinahenkinen Alex ovat kaikkea sitä mitä Lenan tulee välttää.
Delirium – rakkaus on harhaa on vangitseva ja puhutteleva trilogian avausosa, joka nuorten päähenkilöidensä kautta tutkii sopeutumiskykymme rajoja maailmassa, jossa yksilö on yksinäisempi kuin koskaan ja rakastuminen rikoksista pahin.
Kirjan maailma on todella kammottava ja harkitsin siksi pitkään, luenko kirjaa ollenkaan. Oikeastaan olisi voinut jättää väliin. Tarina on toisaalta hyvin kirjoitettu mutta kirjan yhteiskunta on niin kontrolloitu etten millään olisi halunnut kirjaa taas avata. Tykkäsin päähenkilöistä vaikka Lena onkin alussa varsin naivi. 
  Eniten mietitytti, miten ihmiset on alunperin saatu elämään tällaiseen yhteiskuntaan. Kaikki sadut, rakkauslaulut ym. on kielletty mutta onhan ihmisten alkuun täytynyt muistaa ja kaivata näitä asioita. Luulisi, että vastustus olisi ollut niin suurta, että mitään kirurgisia toimenpiteitä ei olisi saatu lyötyä läpi. Alussa mietin myös, miksi rakkautta pidetään niin kuolettavana sairautena mutta se olikin vain osa propagandaa. 
  Kokonaisuudessaan kirja oli kuitenkin ihan luettava ja tarina eteni kokoajan mukavalla tempolla. En ihan heti perään ole seuraavaa osaa lainaamassa mutta luultavasti palaan sarjan pariin myöhemmin.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Veren voima - Charlaine Harris

Sookie Stackhousen elämää voisi luulla tylsäksi. Hän työskentelee päivät ja usein myös yöt tarjoilijattarena Merlotten baarissa ja asuu isoäitinsä kanssa suvun vanhassa talossa Bon Tempsin pikkukaupungin laitamilla. Sookiella on kuitenkin salaisuus. Hän osaa lukea ihmisten ajatuksia. Kerta toisensa jälkeen tuo lahja - tai kirous - on katkaissut Sookien orastavat romanssinpoikaset. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun baariin astuu sisään Bill -niminen salaperäinen muukalainen. Bill on tumma, komea ja karismaattinen - eikä Sookie pysty lukemaan ainoatakaan miehen ajatusta. Romanssin tiellä on vain yksi mutta: Bill on vampyyri. Ja mikä pahempaa, tämän ystäväpiiri koostuu toisista epäkuolleista, joiden harrastukset saavat Billin yölliset puuhat vaikuttamaan partiopoikien leikiltä. Kun eräs Sookien työtovereista löydetään kotoaan kuolleena, torahampaanjälkiä ruumiissaan, louisianalaisen pikkukaupungin asukkaiden syyttävät sormet osoittavat kohti Billiä. Myös Sookiella on epäilyksensä. Hänen on päätettävä, uskoako syyttömyyttään vakuuttavaa Billiä vai kääntyä muiden ihmisten tavoin rakastettuaan vastaan.


Tässä sarjassa vampyyrit ovat aika perinteisiä verenimijöitä vaikka mukaan mahtuu myös seksuaalisempi puoli. Tämä kirja oli vasta toinen aloittamani vampyyrisarja mutta tarkoitus olisi tutustua myös muihin sarjoihin. Tykkäsin Sookiesta ja Billistä, joka ilmeisesti oli vähän erilainen kuin muut vampyyrit (ainakin Billin kavereista päätellen). Kaupungin vampyyriklubit vaikuttivat myös mielenkiintoisilta paikoilta. 
  Kirjan toinen puoli keskittyi murhamysteeriin, ja nämä eivät sitten yhtään iske meikäläiseen. Inhottaa kun porukkaa tapetaan salamyhkäisesti joka puolella! Tästä johtuen olen vähän kahden vaiheilla, luenko seuraavan kirjan vai en. Hyvää luettavaa muuten joten suosittelen kaikille vampyyri ja dekkari faneille!

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Labyrinttiin (Kuolemanportti 6)

Aikojen alkuhämärissä mahtavat sartanit aiheuttivat maailman eriytymisen tulen, kiven, ilman ja veden valtakunniksi. Nexuksen valtias Xar haluaa saada valtaansa koko universumin. Suunnitelmat ovat kuitenkin mutkistuneet: palvelija Haplo on kääntänyt isännälleen selkänsä.

Nyt Xar yrittää keinoja kaihtamatta löytää tiensä maagisen seitsemännen portin sisään, missä alun alkaen pantiin toimeen maailman Eriytyminen.

Samanaikaisesti Haplo ja Alfred harhailevat vankeina Labyrintissä, joka on täynnä julmaa magiaa ja josta vain harvat onnistuvat pakenemaan. Kokevatko he saman kohtalon kuin kokonainen patrynisukupolvi?


Sarjan kuudennessa osassa saadaan selvästi jo muutoksia aikaan pelkän tarkkailun sijaan. Haplo on Arianuksella avustamassa Jyskyvinssin käynnistämisessä tietämättömänä itseään uhkaavista salamurhaajista. Kirja vilisee tuttuja henkilöitä ja heihin tutustutaan syvällisemmin. Juuri siksi pidin tästä kirjasta. Sarjan alussa henkilöt vaihtuivat joka kirjassa uusiin ja vain ärsyttävä Haplo jäi. Tässä kirjassa useampikin henkilö oppii olemaan itselleen rehellinen ja oppii itsestään jotain uutta. Myös Haplon ja Alfredin ystävyyden kehitystä on ollut ihana seurata kirjasta toiseen ja pidän molemmista paljon enemmän kuin sarjan alussa. 
  Kuten jo kirjan nimestä saattaa päätellä, pääsemme vihdoin tutustumaan vähän tarkemmin labyrinttiin. Paikkaan on viitattu monia kertoja sarjan aikana ja toivoin jo edellisessä kirjassa, että Haplo päätyisi sinne. Labyrintti on äärettömän vihamielinen ja vaarallinen paikka, joten aika ei käy pitkäksi! Myös yllätyksiä on luvassa ja Jyskyvinssin käynnistämisen sivuvaikutukset näkyvät muissa maaimoissa. Myös pahis Xar saa osansa muutoksista eikä kaikki mene ihan suunnitelmien mukaan. Pitää pian hankkia viimeinen osa kun kirja jäi niin jännään kohtaan!

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Vanish - Sophie Jordan

To save the life of the boy she loves, Jacinda did the unthinkable: She betrayed the most closely-guarded secret of her kind. Now she must return to the protection of her pride knowing she might never see Will again — and worse, that because his mind has been shaded, Will’s memories of that fateful night and why she had to flee are gone.

Back home, Jacinda is greeted with hostility and must work to prove her loyalty for both her sake and her family’s. Among the few who will even talk to her are Cassian, the pride’s heir apparent who has always wanted her, and her sister, Tamra, who has been forever changed by a twist of fate. Jacinda knows that she should forget Will and move on — that if he managed to remember and keep his promise to find her, it would only endanger them both. Yet she clings to the hope that someday they will be together again. When the chance arrives to follow her heart, will she risk everything for love?

Tuli sitten pitkästä aikaa luettua vähän englanninkielistäkin kirjallisuutta. Hyvinhän tuo sujui ja kirja oli myös viihdyttävää luettavaa. Tässä kirjassa päästiin tutustumaan tarkemmin lauman elämään ja ymmärsin nyt paremmin, miksi Jacindan ja Tamran äiti halusi paeta laumaa ensimmäisessä kirjassa. Tykästyin myös Tamraan enemmän kun aiemmin hänestä jäi vähän pinnallinen kuva enkä liiemmin tykännyt Tamran cheerleader kavereista.
  Eniten kirjassa ärsytti ja ihmetytti, miksi Jacinda aina vain uudestaan palasi lauman luo vaikka häntä oli uhattu vakavilla seurauksilla eikä juuri kukaan kaivannut hänen seuraansa. Willin ja Jacindan suhde jäi vähän vähemmälle mutta muuten juoni eteni ihan mukavasti. Enkroista olisi ollut mukava lukea vähän enemmän mutta se oli selvästi jätetty viimeiseen kirjaan. Jännityksellä jäin odottamaan jatkoa! 

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Triffidien kapina - John Wyndham

Eräänä iltana se tapahtui: vihreää loistavaa valoa satoi maapallolle. Seuraavana aamuna koko ihmiskunta on sokeana! 

Kammottavat, kolmella jalalla kävelevät, lihaasyövät kasvit triffidit ovat päässeet irti, tunkeutuvat suurkaupunkeihin ja käyvät sokeiden ihmismassojen kimppuun. Vain muutamat ihmiset ovat säilyttäneet näkönsä, heidän joukossaan nuori mies ja kaunis neitonen, jotka ryhtyvät taisteluun triffidejä vastaan.


Luin tämän kirja ensimmäistä kertaa jo 15 vuotta sitten kun mummoni kaivoi sen kirjahyllystään. En tiedä mitä juuri tuolle kirjalle on sittemmin käynyt mutta itse löysin oman kappaleeni netistä vuosien etsinnän jälkeen. Tämä on ihan loistava kirja ja jos vaan satutte jostain sen löytänään niin lukekaa ihmeessä! Kirja loppuu vähän kesken ja toivoin aina että jatkoa seuraisi. Simon Clark kirjoittikin vuonna 2001 siihen jatko-osan (The night of the Triffids) mutta sitä ei ole suomennettu enkä ole sitä itse vielä toistaiseksi jaksanut lukea.