Kokematon opiskelijatyttö kohtaa salaperäisen, viileäkatseisen miljonäärin. Heidän välilleen roihahtaa kiihko, joka mullistaa molempien käsityksen intohimosta.
"Luotatko minuun?" hän kysyy yhtäkkiä. Sitten hän katoaa hetkeksi ja palaa luokseni kädessään hopeanharmaa silkkisolmio. "Laita kätesi yhteen."
Muistaakseni luin tämän kirjan nyt neljännen kerran ja edelleen jaksaa Anan ja Christianin touhut kiinnostaa. Nyt ensimmäistä kertaa (juuri Twilightiin tutustuneena) huomasin yhtäläisyydet alkuperäistarinaan. Alun yli rämmittyäni ja kirjan päästyä vauhtiin, jäivät onneksi yhtäläisyydet paljon vähemmälle. Tämä on yksi lempikirjoistani ja alkuun tuli kyllä muutamaan otteeseen kirottua, miksi ihmeessä menin Twilightit lukemaan! Eniten ärsytti kun tykkään kovasti Christianista mutta Edward alkoi jo ensimmäisen osan jälkeen ottaa pahasti päähän. Aikaisemmilla lukukerroilla on eniten häirinnyt Anan huono itsetunto, jolle ei missään vaiheessa löydy järkevää selitystä. Nyt häiritsi tämä suora kopiointi Twilightista. Monet henkilöt oli oikeastaan sellaisenaan kopioitu ja vain nimet muutettu. Luultavasti jatkan toisella osalla heti perään. Ja jos joku ei jo tätä tiedä niin kirja ei sovi kaikkein nuorimmille lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti