Langenneet enkelit -kirjasarjan loppunäytöksessä syntinen maailma kohtaa pelastuksensa - mutta millaisen pelastuksen? Vastahakoinen ihmiskunnan pelastaja, langennut enkeli Jim Heron, on vakaasti päättänyt suojella helvetistä vapauttamaansa viatonta Sissyä, vaikka se heikentääkin hänen mahdollisuuksiaan peitota demoni Devina. Enkelin pitäisi myös pelastaa ihmiskunta, ja tämä onkin hänen suurin haasteensa koskaan...
No onpahan tämäkin sarja saatu loppuun. Ja selvisi vihdoin, miksi sarjassa on vain kuusi kirjaa vaikka pelastettavia sieluja on seitsemän. Viimeisesä kirjassa olikin kaksi sielua! Pientä pikakelausta sarja mielestäni kaipasikin joten tämä oli mielstäni hyvä ratkaisu.
Yleisesti Wardin kirjat ovat ihanan rentouttavaa luettavaa. Tykkään lisäksi sarjojen päätösosista, koska vaikka sarja muuten olisi mennyt jahkailuksi niin viimeinen kirja kyllä lopettaa sen. Tämä pätee hyvin myös tähän kirjaan vaikka jotkin ratkaisut olisi hyvin voinut tehdä jo aiemmin. Jännitys tietysti pysyi paremmin yllä mutta viimeiseen kirjaan oli mielestäni ympätty liikaa asiaa. Aiemmista kirjoista taas tuntui välillä uupuvan kunnon juoni joten hieman tasaisempi jako tässä asiassa olisi voinut parantaa lopputulosta.
Henkilöiden osalta kirja oli vähän tylsempi kuin muut, koska uusia hahmoja ei juuri otettu kuvioon mukaan. Cissyn ja Jimin suhde ei oikein jaksanut innostaa samalla tavoin kuin uudet kiihkeät suhteet. Salaisuuksien osuus ainakin jäi vähemmälle kun Jimin menneisyys oli jo yleisesti tiedossa.
Kokonaisuudessaan kirja oli varsin viihdyttävä, koska tykkään Wardin kirjoitustyylistä niin kovasti. Mitään hirveän yllättävää kirja ei tarjonnut mutta jotain kuitenkin. Pääasiassa olen kuitenkin tyytyväinen kun sarja on nyt loppu. Jospa vampyyririntamalta kuuluisi välillä uutta, koska se puoli on kyllä mielstäni parempaa luettavaa. Empä taida enää tämän sarjan pariin palata mutta mukava lukukokemus kuitenkin!
Henkilöiden osalta kirja oli vähän tylsempi kuin muut, koska uusia hahmoja ei juuri otettu kuvioon mukaan. Cissyn ja Jimin suhde ei oikein jaksanut innostaa samalla tavoin kuin uudet kiihkeät suhteet. Salaisuuksien osuus ainakin jäi vähemmälle kun Jimin menneisyys oli jo yleisesti tiedossa.
Kokonaisuudessaan kirja oli varsin viihdyttävä, koska tykkään Wardin kirjoitustyylistä niin kovasti. Mitään hirveän yllättävää kirja ei tarjonnut mutta jotain kuitenkin. Pääasiassa olen kuitenkin tyytyväinen kun sarja on nyt loppu. Jospa vampyyririntamalta kuuluisi välillä uutta, koska se puoli on kyllä mielstäni parempaa luettavaa. Empä taida enää tämän sarjan pariin palata mutta mukava lukukokemus kuitenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti