perjantai 17. lokakuuta 2014

Uusikuu - Stephenie Meyer

Twilight -sarjan toinen osa.

”Tuntui kuin olisin nähnyt hirveää painajaista, sellaista jossa täytyy juosta juoksemasta päästyään, keuhkot pakahtumaisillaan, eikä silti pääse eteenpäin niin lujaa kuin tahtoisi... Tämä ei kuitenkaan ollut unta, ja toisin kuin painajaisissani, en juossut oman henkeni edestä; juoksin pelastaakseni jotakin mittaamattomasti arvokkaampaa. Oma henkeni merkitsi minulle enää hyvin vähän.”

Bella Swanin mielestä on jotain tärkeämpää kuin itse elämä: Edward Cullen. Vampyyrin rakastaminen on kuitenkin vaarallisempaa kuin hän olisi koskaan voinut kuvitella. Heidän suhdettaan uhkaavat ennakkoluulot sekä läheiset ja rakkaat, ja ongelmat ovat vasta alkamassa.

18-vuotispäivän kynnyksellä Bella on surullinen, sillä hän ei haluaisi vanheta – Edward kun on ikuisesti 17-vuotias. Vastentahtoisesti vietetyillä syntymäpäivillä hän saa lahjapaperista haavan ja vuotaa verta verenhimoisten vampyyrien edessä... 


Sarjan toinen osa ei sytyttänyt yhtään niinkuin ensimmäinen. Edward, joka edellisessä kirjassa oli niin ihana, oli nyt täysi kusipää! Jos joku olisi minua kohtaan tuollainen niin kiertäisin kyllä kaukaa kyseisen henkilön. "Epäluotettava" kuvaisi häntä hyvin vaikka oli olevinaan niin ritarillinen.
  Bellalla menee tässä kirjassa todella huonosti. Sääliksi kävi. Jacob yrittää parhaansa mukaan piristää Bellaa mutta saakin sitten rutkasti omia ongelmia. Tykkäsin alkuun Jacobista kovasti mutta kirjan loppupuolella ärsyttävä välttely/mykkäkoulu-taktiikka alkaa ottamaan päähän. Miten asioita voi muka selvittää jos toinen on jatkuvasti tavoittamattomissa?!
  Juonellisestikaan kirja ei oikein vakuuttanut. Kirja oli jatkuvaa matalalentoa eikä vauhtiin oikein päästy. Victorian tapaus jäi ihan auki vaikka sen olisi voinut mielestäni hoitaa pois päiväjärjestyksestä ja keksiä jotain uutta seuraavaan kirjaan. Odotin vähän enemmän tältä kirjalta ja oli kyllä ikävä pettymys. Toivon todella, että seuraava kirja on parempi.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Houkutus - Stephenie Meyer

”Ensinnäkin: Edward oli vampyyri. Toiseksi: osa hänestä – enkä tiennyt, kuinka voimakas se osa oli – janosi minun vertani. Ja kolmanneksi: olin silmittömästi, peruuttamattomasti rakastunut häneen.” 
Isabella muuttaa isänsä luo tihkuisenharmaaseen pikkukaupunkiin. Hän on valmistautunut elämänsä tylsimpään käänteeseen, mutta tapaa uudessa lukiossa kiehtovan Edwardin – yliluonnollisen komean, älykkään ja arvoituksellisen pojan. Edward käyttäytyy Isabellaa kohtaan ynseästi ja vältellen, kunnes vastahakoisesti alkavan ystävyyden kautta salaisuus selviää: Edward on vampyyri. Hän kuuluu perheeseen, joka on valinnut elämän ihmisyhteisössä ihmisverestä kieltäytyen! 

Vaaroja uhmaten Isabella ja Edward rakastuvat. Perinteisessä mielessä he eivät toisiaan voi saada, mutta he kohtaavat ajatuksin ja kielessä, joka on rikasta, aistillista ja kaihoisaa. Edwardista tulee Isabellan suojelusenkeli, mutta kukaan ei ole kauan turvassa, kun vaara hiipii heidän kintereilleen suhteen ulkopuolelta. 

Onko mikään rakkauden voimaa suurempaa?


Tämäkin sarja on ollut jo pitkään lukulistalla ja nyt viimein sain senkin pois päiväjärjestyksestä. Täytyy myöntää, että minulla oli jotain ennakkoluuloja sarjaa kohtaan. Tuli joskus sitä elokuvaa vähän katsottua eikä ollut kyllä minun makuuni. Kirja sensijaan oli aivan ihana! Ihastuin kirjan kansikuvaan ja se sopii hyvin yhteen kirjan nimen kanssa. Muutenkin mukavaa vaihtelua verisille vampyyrinkuville. 
  Bellan ja Edwardin rakkaustarina oli jotenkin niin herkkää luettavaa. Suhde tasapainoilee jatkuvasti veitsenterällä ja paljon on kiinni Edwardin itsehillinnästä. Edward ei kuitenkaan ole mitenkään pelottava vaan päinvastoin tekisi mitä tahansa Bellan puolesta. Bella puolestaan oli hyvin mielenkiintoinen henkilö. Hän oli aidosti varsin erikoinen päätöksiensä vuoksi ja toisaalta jäin miettimään, onko kukaan oikeasti niin kömpelö. Bellan taustoista ei vielä tässä kirjassa selvinnyt mitään mutta oletan, että jotain sinnekin kätkeytyy. 
  Kirjan juoni pysyi hyvin kasassa ja piti ottessaan alusta loppuun asti. Muihin kirjoihin jäi kuitenkin vielä runsaasti aiheita joita vain sivuttiin tässä kirjassa. Ehdottomasti paras vampyyrikirja pitkään aikaan!

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Kesytön - Elina Rouhiainen

Susiraja -sarjan ensimmäinen osa.
Raisa Oja on 17-vuotias Kallion kasvatti ja kunnianhimoinen taiteilijanalku, jonka elämä sortuu kun hänen äitinsä kuolee yllättäen. Rakas Helsinki jää taakse, kun Raisa lähetetään asumaan keskelle Kainuun korpea. Hukkavaaran erikoisessa kylässä hänen ainoana toiveenaan on selvittää miksi hänen äitinsä on pitänyt menneisyytensä salassa.
Kaiken hämmennyksen keskellä Raisan elämään astuu Mikael Sarri. Mikael on koulun vaikutusvaltaisin poika, jonka merkilliset silmät tuntuvat hakeutuvan yhä useammin Raisan suuntaan. Mutta uskaltaako Raisa edes unelmoida Mikaelista, jota muut kunnioittavat ja pelkäävät ja jonka tyttöystävä on jäätävän kaunis? Kun uskomaton totuus Hukkavaarasta alkaa vähitellen selvitä Raisalle, ei paluuta entiseen enää ole. Ja salaisuudet ovat vasta alkaneet paljastua.
Loistavaa kotimaista kirjallisuutta! Kirjailija on onnistunut hyvin herättämään eloon palan suomalaista korpea. Luontoihmisenä tykkään enemmän tällaisesta miljööstä kuin jostain kaupunkiseikkailusta. 
  Pieni kyläyhteisö oli varsin sisäänpäinkääntynyt eikä Raisaa otettu joka taholta kovin lämpimästi vastaan. Aluksi vaikuttaa siltä, että juoni keskittyy Raisan ja Mikaelin suhteeseen ja siinä sivussa tutustutaan kylän salaisuuteen. Todellisuudessa juonenkäänteet seuraavat toisiaan niin tiuhaan ettei millään malttaisi lopettaa lukemista. Kirjailijalla on muutenkin pari ässää hihassa eikä mikään ole niin yksinkertaista kuin luulisi. 
  Henkilöhahmot olivat myös hyvin onnistuneita ja uskottavia, niin hyvikset kuin pahiksetkin. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja!

lauantai 4. lokakuuta 2014

Safiirinsini - Kerstin Gier

Rakkaus ei katso aikaa -sarjan toinen osa.

Menneisyyteen rakastuminen ei ehkä ole lainkaan hyvä ajatus. Sen huomaa 16-vuotias Gwendolyn, jonka elämä on ollut yhtä vuoristorataa sen jälkeen, kun hänestä tuli perheensä aikamatkaaja. Gwendolynillä ja Gideonilla on kuitenkin muita ongelmia, kuten vaikkapa maailman pelastaminen. Tai se, kuinka oppia tanssimaan menuettia. Kumpikaan ei ole aivan yksinkertaista!
Kaiken lisäksi Gideon alkaa käyttäytyä arvoituksellisesti. Gwendolyn ei ole enää varma, mistä kaikessa on kyse, mutta hän aikoo ottaa siitä selvää. Muutoin halki aikojen kulkevasta rakkaudesta ei tule yhtään mitään.
Kuten jotkut varmaan huomasivat, yritin aikaisemmin lukea tämänkin kirjan alkuperäiskielellä. Se vaatii kuitenkin oman inspiraationsa joten yritys tyssäsi jo alkuunsa eli prologiin, joka meni ihan ohi. Uusintayritys siis suomeksi ja jo sujui! Teksti oli todella kevyttä luettavaa joten aivot narikkaan ja menoksi! Välillä sai nauraa ihan vedet silmissä ja erityisesti tykästyin uuteen hahmoon Xemeriukseen. Kuulin aina sen vuorosanojen kohdalla Shrekistä tutun Aasin äänen, joka on ihan huippu! Suomennos ainoastaan tökki kun oli suomennettu "vesinokka", joka googlen mukaan on joku vesiränni tms. vaikka kyseessä on Gargoili (kuten alkuperäisessä tekstissä sanotaan). 
Gideonin ja Gwenin suhteeseen ei oikein pääse sisään. Gideon käyttäytyy niin omituisesti ja toisaalta molemmat ovat niin umpirakastuneita vaikka ovat tunteneet vasta muutaman päivän. Ja Gideon syyttää myös Gweniä kaikesta mikä ehkä tapahtuu joskus tulevaisuudessa. Tosi reilua ja rakentavaa. Toivottavasti pari saa välinsä kuntoon seuraavassa kirjassa.