perjantai 8. tammikuuta 2016

Puoliksi villi - Sally Green

Nathan on kohdannut viimein pahamaineisen isänsä Marcuksen ja saanut häneltä kolme lahjaa, jotka tekevät hänestä täysivaltaisen aikuisen noidan. Pakomatka kuitenkin jatkuu yhä. Nathanin täytyy pelastaa Annalise ja valita puolensa noitien kapinassa, jossa hän taistelee niin vanhojen ystävien kuin vihollistenkin rinnalla. Ennen kaikkea hänen on opittava hallitsemaan uutta kykyään – kummaa, villiä voimaa, joka uhkaa ottaa hänet kokonaan valtaansa.

Jotenkin ajattelin, että kun on pitkä joululoma niin hyvin ehtii lukemaan monta kirjaa. No toisin kävi ja tähän yhteen meni kolme viikkoa! Kirjassa ei ollut vikaa vaan tykkäsin kovasti myös sarjan toisesta osasta. Olen vain samalla yrittänyt raivata kotiamme suositun KonMari -metodin avulla joten illalla olen ollut ihan uupunut ja lukeminen on jäänyt sikseen. Onneksi arki alkaa taas ensi viikolla!
  Vaikka kirja olikin hyvä se ei silti yltänyt ensimmäisen osan tasolle. Puoliksi pahan juoni oli paljon kiehtovampi ja jännittävämpi. Tämän kirjan saattoi hyvin jättää vaikka kesken luvun ilman suurempaa pakkoa päästä jatkamaan. Vasta ihan lopussa lukemista ei olisi halunnut lopettaa ja harmitti todella kun kirja loppui!
  Kirjan juonihan oli alkuun Annalisen pelastaminen kuten edellisestäkin kirjasta jo saattoi päätellä. Itse en kuitenkaan pahemmin välitä Annalisesta ja hänet olisi hyvin voinut jättää pelastamatta! Hänen käytöksensä oli jotenkin teennäistä enkä itse ainakaan luottaisi kyseiseen henkilöön. Tässä asiassa olen siis Gabrielin kannalla. Tykkäsin muutenkin Gabrielista enemmän tässä kirjassa kuin edellisessä. Hänen ja Nathanin suhde oli myös paljon mielenkiintoisempi kuin Nathanin ja Annalisen.
  Toinen keskeinen aihe kirjassa oli Nathanin tutustuminen isäänsä. Marcus on ollut tähän mennessä vähän etäinen hahmo, josta kertovista huhuista on vaikea valita, mihin uskoo. Loppupeleissä Marcuksen elämä osoittautui hyvin surulliseksi kaikkien menetysten takia. Ja toisaalta jos pelkää poikansa tappavan itsensä jonkin ennustuksen takia, tuottaa itselleen taas uuden menetyksen kun ei saa tutustua tähän. Pelkomme ovat lopulta vain päämme sisällä ja Marcukselta tuntui puuttuvan rohkeutta elää. Toivottavasti Nathanin käy paremmin.
  Seuraava osa kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti