"First you wanna kill me, then you wanna kiss me."
Suosikkitrilogian päätösosassa vaara ja viettelys kulkevat käsi kädessä. Viken katoaminen heittää Rufuksen ja Unnan olosuhteisiin, joista yksikään faunoidi ei ole palannut elävänä.
”Selvitä saaliisi heikkoudet ja rakenna loukkusi näistä elementeistä”, neuvoo metsästäjän käsikirja. Kun Viken puhelin ei baariyön päätteeksi vastaa, aavistaa Joone pahinta. Pelastusretki tuntemattomaan pakottaa Unnan ja Rufuksen unohtamaan sydänsurunsa, mutta mullistaa Joonen elämän sitäkin rajummin. Nuori jousimies pelastaa Joonen pulasta ja huokuu vetovoimaa, jonka edessä harakkapoika on aseeton. Alkaa taistelu aikaa, pakkasta ja päänsisäisiä houkutuksia vastaan. Kun saalistajan ja saaliin intohimot ovat yhteisiä, ei mikään ole enää itsestään selvää ja roihu syttyessään pidäkkeetön.
Faunoidijengistä kertovan trilogian päätöosa ei todellakaan tuottanut pettymystä! Kirja oli pakko lukea melkein kerralla kun ei millään olisi malttanut keskeyttää lukemista. Täytyy vaan ihmetellä, mistä kirjailija on keksinyt kaikki nuo hulvattoman hauskat jutut! Yleensä trilogioissa viimeinen osa on jo vähän tylsemmän puoleinen mutta tähän kirjaan se ei todellakaan päde. Menoa riitti alusta loppuun saakka eikä verenvuodatukseltakaan vältytty. Metsästäjien kaupunki oli ihan järkky mesta, jossa tuntui asuvan kaikki sosiaalitapaukset ja rikolliset. Ei ihme, että metsästäjät on kylmäverisiä kun tulevat tuollaisesta ympäristöstä!
Kuten nimestä saattaa päätellä, oli Joonella aika iso rooli tässä kirjassa. Hänen sooloilunsa metsästäjän kanssa oli herkullista luettavaa ja oikeastaan oli hyvä ettei Unnan ja Rufuksen suhde ollut pääroolissa. Se juonikuviohan oli hyvin ennalta arvattavissa, joten se sai juuri sopivan määrän huomiota ja muihin asiohin oli keskitytty enemmän.
Oikeastaan en kyllä keksi mitään huonoa sanottavaa tästä kirjasta. Se oli yksinkertaisesti loistava ja sarja sai arvoisensa päätöksen. Tuntuu todella haikealta jättää hyvästit Faunoideille ja toivonkin, että jatkoa seuraisi jossain muodossa. Toivossa on hyvä elää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti