Unohdetut ovet - Minna Roininen

Unohdetut ovet ilmestyy e-kirjana ja interaktiivisena teoksena, jossa lukijan on itse mahdollista vaikuttaa tapahtumien kulkuun valinnoillaan.

Unohdetut ovet on psykologinen fantasiaromaani, joka sukeltaa unien myyttiseen maailmaan. Järkkyykö todellisuus vai vain mieli? Eroa voi olla mahdoton tehdä.

Alma on juuttunut pahoin reaalielämänsä pyörään. Tuskin liikkuen kotinsa ulkopuolella hän pelaa videopelejä vuorokausirytminsä menettäneenä. Alman mies Simon, maailmankaikkeuden olemusta työkseen miettivä hiukkasfyysikko, kärsii unettomuudesta ja unissakävelystä. Näennäisen tavallisen ongelman juuret ovat kuitenkin syvällä, ja unet alkavat tulvia valveen puolelle.

Kun merkillinen henkivakuutuskauppias ilmestyy heidän Tukholman talonsa ovelle, Alma ei ole uskoa tämän sanoja todeksi: Simon tulee kuolemaan kahden kuukauden kuluttua, ellei Alma pelasta häntä. Alman todellisuus kiepsahtaa nurin ja hän on pakotettu toimintaan. Matka Simonin uniin on samalla matka Alman omaan sisimpään. Hänen on otettava kohtalo omiin käsiinsä.

Sain vihdoin tämän varauksen kirjastosta joten luin tämän kirjan pikku välipalana. Kirja on syväkirja eli lukijana sain jatkuvasti vaikuttaa juonenkäänteisiin, mikä kuulosti varsin kiehtovalta. Joskus lapsena tuli luettua vastaavia Viisikko-kirjoja ja ajattelin kokeilla tätä formaattia nyt uudestaan. Toteutuksena tämä toimi paremmin kuin paperiversio, koska valinta tehtiin klikkaamalla linkkiä jolloin siirtyi suoraan oikeaan kohtaan. Paperiversio tästä kapistuksesta olisi ollut liki 1300-sivuisena varsin raskasta luettavaa. 

Uutena kokemuksena syväkirja oli alkuun koukuttava kun joutui pähkäilemään, tuliko pilanneksi koko kuvion huonolla valinnalla. En tiedä, kuinka monta mahdollista loppua kirjassa on mutta itselle tuli tuntuma, että monet tiet vievät samaan pisteeseen. Loppua kohden valintoja oli myös vähemmän ja moniin isompiin tapahtumiin ei pystynyt ollenkaan vaikuttamaan. 

Itse kirja oli kuitenkin pettymys. Ajatuksena unimaailman ja todellisuuden yhteys tuntui kiehtovalta mutta toteutus oli aika vaisu. Päähenkilöt olivat ihan kauheita, joihin oli tosi vaikea samaistua. Alma vietti aikansa pääosin sisällä videopelejä pelaillen ja vailla muita kontakteja ulkomaailmaan kuin akupunktiohoitajansa, joka teki kotikäyntejä. Asia ei miksikään muuttunut senjälkeen kun Alma sai kuulla, että hänen miehensä kuolee kohta. Ei siis kovin todennäköinen sankarihahmo.

Kirjan juoni taas ei pysynyt yhtään kasassa tai sitten tein todella huonoja valintoja kirjassa. Alma nimittäin vietti ensin aikansa kotona ja sitten päättömästi paikasta toiseen matkustellen. Vasta kun aika oli loppumassa, alettiin tehdä jotain ja sitten kirja jo loppuikin. Minun Simonini ainakin kuoli mutta onneksi klikkaus edelliselle sivulle herätti hänet taas kuolleista. Loppu ei silti ollut kummoinen, mikä oikeastaan kuvaa koko kirjaa. Valintojen runsaus toi esiin myös joitain epäjohdonmukaisuuksia, koska ainakaan minun päähenkilöni ei ollut tehnyt kaikkia mainittuja asioita.

Monet asiat jäivät vaivaamaan kirjan loputtua ja kokoajan vain mietti, miten kirjassa olosi käynyt jos olisi valinnut toisin. Joten luin sen vielä uudestaan. Ja tällä kertaa tarina oli huomattavasti parempi! Epäjohdonmukaisuudet jäivät pois ja puuttuvat palat valaisivat tarinaa ihan eri tavalla. Selvitin, että tarinassa on ainakin viisi eri loppua joten jos et ole tyytyväinen lopputulokseen voit aina yrittää uudelleen! Mielestäni aika kätevää. 

Ensimmäisen lukukerran jälkeen olin vakaasti päättänyt jättää syväkirjakokeilut tähän, koska kirjasta tuntui puuttuvan punainen lanka ja tapahtumat tuntuivat irrallisilta. Uusi lukukerta kuitenkin valaisi asioita huomattavasti ja kirja alkoi tuntua ihan potentiaaliselta haastajalta normikirjalle. Toivottavasti näitä tulee lisääkin vaikka valmiiksi mietityt tarinat taitavat olla enemmän minun makuuni.

Shadow of Night - Deborah Harkness

All Souls trilogy -sarjan 2.osa.

Sarjan toinen osa oli varsin erilainen kuin edeltäjänsä, koska päähenkilöt elivät 1500-luvun englannissa. Siksi kaikki henkilöhahmot olivatkin uusia tuttavuuksia tai historiankirjoista tuttuja. Tosin historia ei koskaan ole kuulunut lempiaineisiini koulussa joten olin autuaan tietämätön monen henkilön todellisesta taustasta. Yhdenkin henkilön kohdalla olin jo tunnistavinani henkilön kunnes tajusin että nimi onkin tuttu naapurin postilaatikosta! Kuningatar Elisabethin puolestaan näin tarkasti mielessäni. Kirjan kuvauksesta tosin tuli mieleen elokuvan Rakastunut Shakespeare Elisabeth, jota näytteli Judy Dentch. Omalaatuinen hahmo oli kuitenkin kyseeessä.
  Kirjan juonta olin olettanut varsin erilaiseksi kuin lopputulos oli. Suunnitelmahan oli hyvin yksinkertainen kun menneisyyteen oltiin lähdössä; 1) etsi kirja, 2) etsi opettaja Dianalle ja 3) palaa kotiin. Mikään ei oikein mennyt suunnitelmien mukaan ja alussa tällainen sivupoluille harhautuminen tuntui ärsyttävältä. Pysykää nyt asiassa! Kirja oli kuitenkin niin mielenkiintoinen, että koko Grand plan unohtui vallan jännittävämpien asioiden keskellä.
  Kirjassa kiehtoi myös omaperäinen näkemys aikamatkustamisesta. En ole ihan varma, pidinkö lopputuloksesta mutta ainakin se oli jotain uutta. Perusajatuksena oli, että menneisyydessä tapahtuvat asiat ovat merkityksellisiä vasta kun Diana tai Matthew muuttavat menneisyyttä. Ja silloin asia vaikuttaa suoraan nykyhetkeen. Tavallaan hyvin yksinkertaista mutta heti kun asiaa miettii yhtään enempää, se ei tunnu enää loogiselta. Ja näköjään asiaa on todella vaikeaa selittää.
  1500-lukua oli kuvattu todella realistisesti ja tuntui kuin olisi ollut itse paikan päällä. Erinomaiset kuvaukset olivat myös tunnusomaisia edelliselle kirjalle eikä nytkään joutunut petttymään. Paikat ja henkilöt olivat todella elävän tuntuisia eikä 1500-luku jäänyt pinnalliseksi kuvaukseksi aikalaisten vaatteista ja hovietiketistä kuten Rakkaus ei katso aikaa -sarjassa.

  Ja itse päähenkilöt jaksoivat paljastaa uusia salaisuuksia ja kiehtoa omalla persoonallisella tyylillään. Diana on minusta aivan ihana omana vahvana itsenään! Tuollaisesta terävästä älystä ja sosiaalisuudesta kun voi itse vain haaveilla. Ja silti Dianan kiinnostus alkemiaa kohtaan tuo yhtäläisyyksiä itseeni ja siksi laitoin mukaan tuon kuvankin Arbor Dianasta, joka esiintyy kirjassa hieman tuunattuna. Ehkä pistänkin pystyyn oman kotilaboratorion!
  Todella harmi, ettei sarjaa ilmeisesti aiota suomentaa enempää. Tämä on aika raskasta luettavaa englanniksi mutta kannattaa ehdottomasti lukea jos mitenkään rahkeet riittää!

Hurma - J.R.Ward

Langenneet enkelit -sarjan 4.osa.

Seitsemän kuolemansyntiä. Seitsemän pelastettavaa sielua. Langennut enkeli, jolla on kovettunut sydän, ja demoni, jolla on kaikki menetettävänään, käyvät säälimättömään kamppailuun toisiaan vastaan.

Mels Carmichael, caldwelliläislehden toimittaja, kokee elämänsä järkytyksen, kun hän törmää autollaan tuntemattomaan mieheen paikallisen hautausmaan edustalla. Mies menettää muistinsa, ja Mels alkaa tutkia miehen taustaa, vain huomatakseen olevansa pian paitsi historian myös intohimon pauloissa... Ja kun miehen muisti alkaa palautua, ymmärtävät he molemmat olevansa keskellä enkelien ja demonien välistä sotaa.

Ihanan viihdyttävä kirja, jossa menoa riitti joka sivulle! Totesin jossain välissä, että Wardin kirjoja ei kannata ottaa liian vakavasti niin saa niistä paljon enemmän irti. Juonihan on tässä sarjassa varsin älytön mutta toteutus hauska. Vähän häiritsee myös tämä sarjan alkutekstin mainostus "seitsemästä kuolemansynnistä" mutta ei kirjoissa minusta niistä ole kyse. Tarinat ovat vähän erilaisia mutta niistä löytyy myös paljon yhtäläisyyksiä eikä lukijalle välity suoraan, mikä se varsinainen synti kulloinkin on.

  Olin alkuun varsin skeptinen kirjan suhteen. Edellisessä osassahan selvisi jo, kuka on tällä kertaa pelastettava sielu. Luultavasti siksi lykkäsin tämän kirjan lainaamista ja lukemista. Juonellisesti vaikutti vähän kierrätykseltä. Jos peli on jo pelattu niin pitääkö se pelata vielä uudestaan jos lopputulos ei miellytä? Aiemmissa kirjoissa Matthias on ollut niin mulkvisti, että olisi hyvin voinut jäädä ikuiseen piinaansa! Minusta yksi hyvä teko ei mitenkään korvaa koko elämän vertaa pahoja tekoja!

  Kirjan loppuratkaisukin olisi voinut olla omintakeisempi. Kai niitä muunkinlaisia risteyskohtia elämästä löytyy!? Enkeliporukan paukut tuntuivat olevan todella vähissä jo tässä vaiheessa sotaa ja siksi Jimin loppuylläriveto tuntui todella omituiselta eikä mitenkään uskottavalta. Toivottavasti seuraavaan kirjaan on saatu jotain uutta ja yllättävää. Tästä jäi vähän molempia uupumaan.

  Näköjään en osaa olla ruotimatta tämän kirjan syvintä olemusta näin jälkikäteen vaikka itse kirjasta nautinkin. Wardin huumori saa aina hyvälle tuulelle, joten yrittäkää laittaa aivot narikkaan kun luette tätä! Ja muistutus vielä, että Wardin sarjat eivät sovi kaikkein nuorimmille lukijoille!

Viimeinen haltia - Silvana De Mari

Orpo haltialapsi Yorshkrunsquarkljolnerstrink tarpoo nälissään ja hädissään pois tulvivasta kylästään, jota vaivaa loputon sade. Nainen nimeltä Sajra – pakomatkalla hänkin – pelastaa kylmettyneen lapsen, ja vastoin ihmisten ja haltioiden kanssakäymistä määrääviä sääntöjä he jatkavat matkaansa yhdessä. Seudun pääkaupungin palatsin kellareista matkalaiset löytävät vanhan ennustuksen: maailmaa piinaava sade lakkaa, kun viimeinen haltia ja viimeinen lohikäärme kohtaavat. Alkaa monivaiheinen seikkailu, kertomus ystävyydestä ja rohkeudesta, suvaitsevaisuuden taistelusta ennakkoluuloja vastaan. 

Luin tämän kirjan jo vuosia sitten ja kirja teki lähtemättömän vaikutuksen joten päätin nyt lukea sen uudelleen. Kirja on ihan hulvattoman hauska mutta toisaalta kovin surullinen, koska se kertoo rotunsa viimeisestä haltiasta, joka tapaa viimeisen lohikäärmeen. Viimeiset ovat aina yksinäisiä ja vaikka haltian kohtalosta on yritetty tehdä valoisampi niin sukupuuttoa ei saa miksikään muutettua.
  Itse päähenkilö on varsin erikoinen tapaus. Ei todellakaan mikään Legolas vaan ennemmin nero, jonka seurassa muut eivät tunne oloaan luontevaksi. Haltioiden ja ihmisten väliset rotuerot on tuotu hyvin julki ja minusta haltiat ovat vähän liian viisaita ja herkkiä selvitäkseen tässä maailmassa. Ihmiset puolestaan ovat raakalaisia, jotka ovat taantuneet lukutaidottomiksi maanviljelijöiksi. 
  Tykkäsin kirjasta enemmän ensimmäisellä lukukerralla. Kirjan juoni jäi senverran hyvin mieleen jo kerrasta ettei toisella lukukerralla ollut paljon annettavaa. Mutta todella siis lukemisen arvoinen kirja!

Lumoava kaaos - Kami Garcia & Margaret Stohl

Loihtijakronikka- sarjan 3.osa.

Jotkin valinnat ovat vaikeita – toiset koituvat kuolemaksi.

Tämä kesä muuttaa sekä loihtijoiden että kuolevaisten maailman.

Gatlinin pikkukaupunki on kaaoksen kourissa: heinäsirkkaparvia, sietämättömiä helleaaltoja ja yliluonnollisia hirmumyrskyjä seuraa toisensa perään. Niin pelottavaa kuin kaaos onkin, Ethanille se merkitsee myös tervetullutta katkosta yhä pahempien painajaisten keskelle – painajaisten, jotka seuraavat häntä jo unen ulkopuolelle.

Loihtijatyttö Lenan ja kuolevaisen Ethanin rakkaudelle ei ole kirjoitettu onnellista loppua.

Ei tämä sarja vielään oikein sytytä! Olin vähän odottanut sellaista loppuakohden paranevaa juonta mutta ei tämä oikein etene. Teksti on edelleen kevyttä mikä taitaa olla ainoa syy, miksi sain kirjan luettua. Siis mikä tässä oli juoni?!

Ethanin ja Lenan suhde on niin lälly kuin olla ja voi. Eihän ne edes voi koskea toisiaan kun Ethan meinaa saada sydärin - kirjaimellisesti! Link ja Macon puolestaan oli tämän kirjan parhaat henkilöt. Tavallaan tykkäsin myös Johnista mutta koko juttu oli vähän epäuskottava. Ehkä asia selviää paremmin seuraavassa kirjassa (jos viitsin lukea sen).

Ainoaksi positiiviseksi asiaksi jää oikeastaan kirjan kepeys ja monin paikoin se oli aika hauska. Varsinkin Linkiin (tai Linkin äitiin) liittyvät kohdat. Tämä ei kuitenkaan millään riittänyt pelastamaan kokonaisuutta ja lopulta jäi vähän hölmö olo: "Tähänkö tämä nyt loppui?" Saatan lukea seuraavan osan jossain vaiheessa kunhan olen ensin unohtanut miten huono tämä oli. Tai sitten en.

Dreams of Gods and Monsters - Laini Taylor

Karou-trilogian päätösosa.

By way of a staggering deception, Karou has taken control of the chimaera rebellion and is intent on steering its course away from dead-end vengeance. The future rests on her, if there can even be a future for the chimaera in war-ravaged Eretz.

Kaksi aiempaa kirjaa tuli luettua suomeksi mutta kyllästyin odottamaan suomennosta tästä kirjasta joten lainasin sitten englanniksi. Tuntuu vähän oudolta jos viimeistä osaa ei suomennettaisi mutta toisaalta edellisestä käännöksesrä on jo aika kauan. Toivottavasti ilmestyy jossain vaiheessa, koska kaikki eivät kuitenkaan jaksa lukea alkuperäiskielellä ja kirja on ihan must!
  Eli todella loistava päätösosa huikealle sarjalle! Alkuun kun pääsi niin ei millään olisi malttanut lopettaa. Harvemmin käy näin vieraskielisen kirjan kanssa. Loppua kohti yritin viimeisillä sivuilla hidastella jottei kirja olisi loppunut! Tosi haikeaa mutta toisaalta sarja on alusta asti säilyttänyt korkean tason joten siihen on hyvä lopettaa. Vähän oli lopussa havaittavissa jatkon mahdollisuutta toisen sarjan muodossa. Aika näyttää miten käy.
  Kirja oli sävyltään pitkään varsin synkkä, koska edessä on lähes toivoton sota. Muutamia kevennyksiä oli kuitenkin saatu mukaan jottei meno olisi ihan liian totista. Kirjan parasta antia oli kuitenkin ehdottomasti juoni. Lukija odottaa lopputaistelua, jonka jälkeen henkiinjääneet elävät onnellisina elämänsä loppuun asti. Tämä osuus oli kuitenkin vain sivujuoni eikä kokonaiskuvaa osannut ollenkaan arvata etukäteen. Kirjailijalle todella pisteitä tästä! Ja oli ihanaa lukea ajasta sodan jälkeen enemmän kuin muutama sivu, koska kirjan juoni ei loppunut viimeiseen taisteluun. 
  Henkilörintamalla tapahtui myös joitakin muutoksia. Aiemmissa kirjoissa en ole ollut erityisen ihastunut Suzanaan, joka on minusta lähinnä vaikuttanut pinnalliselta henkilöltä. Tässä kirjassa hahmo saa kuitenkin ihan uutta särmää ja ansaitsee lempinimensä Neek-neek huomattavasti aiempaa paremmin. Myös uusi hahmo Eliza oli mielenkiintoinen tuttavuus, jonka tarkoitus kirjassa kiusasi aivosoluja yömyöhään saakka. Eikä mikään arvaus osunut oikeaan...
  Valittamisen aihetta kirjasta on vaikea löytää. Taas kerran huipputuote! Toivon todella, että kirjailija intoutuisi vielä kirjoittamaan jatkoa sarjalle. Jutunjuurta kyllä löytyisi!