keskiviikko 19. marraskuuta 2014

A discovery of witches - Deborah Harkness

All Souls Trilogy -sarjan ensimmäinen osa. Ilmestynyt suomeksi 2012 nimellä Lumottu.

Jotakin oli juuri tapahtunut. Jotakin maagista.
Ei se mitään ole, minä ajattelin ja marssin päättäväisesti ulos kirjastosta.
Oletko ihan varma? kuiskasi pitkään torjuttu ääni.
Diana Bishop on nuori historiantutkija ja tunnetun noitasuvun jälkeläinen. Sukuun kohdistuneiden vainojen vuoksi hän tutkii alkemiaa puhtaasti tieteen keinoin, mutta joutuu pyörtämään päätöksensä löytäessään salaperäisen kadonneeksi luullun käsikirjoituksen.
Dianan lisäksi valtaväestöön sulautuu laaja olentojen eli noitien, demonien ja vampyyrien joukko, joita maaginen kirja vetää puoleensa. Vahvoin loitsuin suojattu käsikirjoitus kätkee arvokasta tietoa kaikkien luotujen syntyperästä ja jopa kuolemattomuuden salaisuuden…
Asia kiinnostaa myös perinnöllisyystieteilijä Matthew Clairmontia, joka siviiliammattinsa lisäksi on 1500-vuotias vampyyri ja intohimoinen darwinisti. Yhdessä he tempautuvat aikarajat ylittävään seikkailuun, joka vie vainoajiaan pakenevan parin aina Ranskasta Yhdysvaltoihin ja menneisyyden Englantiin. Dianan ja Matthewin välistä kiellettyä vetovoimaa ei väkevinkään magia pysty tukahduttamaan, mutta ovatko sen seuraukset niin tuhoisia kuin raivostuneet olennot uskovat?
 Ihana kirja! Lukeminen kesti ikuisuuden, koska tarinan tempo oli mukavan rauhallinen eikä tuntunut olevan kiire hyppiä eteenpäin vaan saattoi rauhassa nauttia jokaisesta yksityiskohdasta. Silti kirjassa ei ollut mitään ylimääräistä vaan juuri se mitä kaipasikin. Hajuilla ja mauilla on upeasti saatu elävöitettyä tarinaa. Teksti oli täyteläistä kuin vuosikertaviini, jota kirjan sivuilla useasti maisteltiinkin.
Kirjan juoni kertoo perinteisesti kielletystä rakkaudesta. Aihe, johon romantiikan nälkäinen lukija ei koskaan kyllästy. Tykästyin kovasti päähenkilöihin. Diana on fiksu ja määrätietoinen historiantutkija ja kirja on täynnä historiallisia yksityiskohtia. Matthew taas on vampyyri, jolle pitkä elämä on opettanut paljon, mikä myös näkyy kirjan tekstissä. Yleensä vampyyrien pitkä ikä vain ohitetaan olankohautuksella mutta tässä kirjassa elämäntarinat putkahtelivat siellä täällä esiin luontevana osana muuta tarinaa. 
Muutenkin pidin kirjailijan näkemyksestä vampyyreistä. Elävät kuolleet eivät tunnu kovin romanttisilta mutta tässä vampyyrit ovat oma rotunsa, kuten myös J.R.Wardin kirjoissa. Noidat olivat varsin perinteisiä mutta yhtäkaikki kiinnostavia. Varsinkin noitatätien kotitalo oli mielenkiintoinen tuttavuus. Demonit puolestaan poikkesivat totutusta mallista. Lupaavan tuntuinen porukka vaikka jäivätkin vähän vähemmälle huomiolle kuin noidat ja vampyyrit.
Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti