Mustan tikarin veljeskunta -sarjan 5.osa
Vishous joutuu itsensä loukattuaan ihmisten sairaalaan ja päätyy kauniin kirurgin, Jane Whitcombin potilaaksi. Tohtori Whitcomb saa Vishousin avautumaan ja paljastamaan sisäisen tuskansa ja antaa vampyyrisoturille ensikosketuksen todellisesta, aidosta nautinnosta. Asiat saavat kuitenkin yllättävän käänteen, kun Vishousin tekemät valinnat uhkaavat johtaa tulevaisuuteen, jossa Janelle ei ole sijaa...
Hyvää kannattaa odottaa, koska Vishous (suosikkihahmoni) on tässä kirjassa päähenkilönä! Vishousin hieman erilaiset mieltymykset naaraiden suhteen tuovat vähän mieleen herra Greyn. Jane saakin pitää puolensa vampyyria vastaan, mikä tuntuu onnistuvan ihan luonnostaan. Aivan loistava pari!
Kirjan värikkäät kuvaukset tapahtumista toivat eloa tarinaan ja saivat jälleen kerran repeilemään ihan kunnolla. Vai miltä kuulostaa Vishousista kertova kuvaus: " Vampyyri muistutti rakenteeltaan tiilistä rakennettua ulkohuussia." Todella romanttista!
Vishousin vanhemmista oli mielestäni mielenkiinotoista lukea, joskin varsin raakaa tavaraahan se oli. Huoh. Ja äiti vielä kuvittelee pojan olevan yltiöpäisen onnellinen kun saa kuulla hänen varalleen kaavaillusta tulevaisuudesta. Onneksi V osaa pistää kampoihin!
Ainoa mistä en tykännyt aivan varauksetta oli kirjan loppuratkaisu. Oikeastaan sitä voisi kuvata olosuhteisiin nähden parhaaksi mahdolliseksi mutta minua Janen kohtalo jäi kaivelemaan. Vishous olisi ansainnut vähän parempaa. Muuten ihan huippu kirja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti