Mustan tikarin veljeskunnan lojaali jäsen Phury on uhrautunut pitämään yllä veljeskunnan verilinjaa rotunsa suojelemiseksi. Phuryn velvollisuus on siittää poikia ja tyttäriä pitämään vampyyrirodun perinteet elossa ja jotta tulevaisuudessakin sotureita olisi riittävästi taistelemaan niitä vastaan, jotka haluavat tuhota vampyyrirodun.
Ensimmäinen partneri, Valittu Cormia haluaa voittaa itselleen Phuryn kehon lisäksi myös tämän sydämen. Cormiaa vetää puoleensa tämän rujon uroksen kontolleen ottama jalo velvollisuus. Phury ei kuitenkaan ole koskaan sallinut itsensä antautua nautinnolle tai ilonpidolle, ja kun sota Harvennuskuntaa vastaan käy kiivaaksi ja murhenäytelmä uhkaa Veljeskuntaa, Phury joutuu valitsemaan rakkauden tai velvollisuuden...
Phury on aina vaikuttanut kiehtovalta hahmolta. Epäitsekkään luonteensa vuoksi hän on varmasti veljeskunnan kiltein jäsen, joka aina huolehtii muiden hyvinvoinnista ennen omaansa. Mutta Zsadistin vakiinnuttua, Phury tarvitsisi jonkin uuden jalon tehtävän. Esiuroksen tehtävä tuntui varmaan alkuun hyvältä idealta mutta manttelin mukanaan tuoma vastuu osoittautuu kuitenkin liian raskaaksi kantaa. Phury onkin pahassa pulassa ja pakenee todellisuutta röyhyttelemällä punatupakkaa entistä ahkerammin ja siitähän ei hyvä seuraa.
Valittujen kohtelu taas on niin vanhanaikaista että huh huh. Cormian kehitystä onkin mukava seurata mutta suhde Phuryyn on hieman monimutkainen. Alku tuntuu lupaavalta, koska pariskunnan välillä on selvästi kipinää. Phuryn ei kuitenkaan tunnu pääsevän elämässään eteenpäin ja hänen jahkailunsa on loputtoman tylsää luettavaa. Kirjaa olisi voitu aika paljon tiivistää niin lukukokemuskin olisi ollut miellyttävämpi. Ei todellakaan kuulu sarjan parhaimmistoon.
Valittujen kohtelu taas on niin vanhanaikaista että huh huh. Cormian kehitystä onkin mukava seurata mutta suhde Phuryyn on hieman monimutkainen. Alku tuntuu lupaavalta, koska pariskunnan välillä on selvästi kipinää. Phuryn ei kuitenkaan tunnu pääsevän elämässään eteenpäin ja hänen jahkailunsa on loputtoman tylsää luettavaa. Kirjaa olisi voitu aika paljon tiivistää niin lukukokemuskin olisi ollut miellyttävämpi. Ei todellakaan kuulu sarjan parhaimmistoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti