Jotkin salaisuudet muuttavat elämää – toiset koituvat kuolemaksi.
Eeppisen noitasaagan kakkososa tarjoilee goottihenkistä kauhuromantiikkaa ja syvän Etelän charmia.
Aluksi suru näyttää yhdistävän äitinsä menettäneen Ethanin ja rakkaan enonsa hiljattain haudanneen Lenan muiden pikkumaisuuksia vastaan. Lena, Ethanin unelmien tyttö, alkaa kuitenkin käyttäytyä oudosti ja vetäytyä kaipaavan sylin ulottuvilta. Samaan aikaan omituiset näyt piinaavat Ethania, joka ajautuu yhä syvemmälle Gatlinin pikkukaupungin salaisuuksiin.
Mutta onko tavallisen kuolevaisen ja yliluonnollisuuksiin taipuvan tytön rakkaus sittenkään mahdollinen? Säröä suhteeseen luo salaperäinen John, jonka seuraa Lena ei näytä kohta enää edes haluavan vastustaa.
Sarjan toinen osa oli ihan hyvää luettavaa muttei sytyttänyt samalla tavalla kuin ensimmäinen osa. Ethanin ja Lenan suhde oli katkolla, joten romantiikkapuoli jäi vähän vähemmälle. Lisäksi Ethan yksinään ei ollut tarpeeksi kiinnostava kannattelemaan tarinaa. Jotenkin tuntui omituiselta, että kaksi kuolevaista lähtee vaarallisiin tunneleihin joissa vilisee vaarallisia petoja ja kuitenkin pärjäävät ihan hyvin. Sitten kun tulee ongelmia niin joku rientää aina pelastamaan. Tosi sankari meininkiä...
Aika paljon ihmettelin myös tätä pimeyden loihtijoiden joukkoa, joka katosi Lenan avustamana edellisessä kirjassa. Nyt ne olivat taas mukana juonessa! Siis menikö multa jotain ohi?
Loppuratkaisukin oli ihan mälsä. Asian olisi mielestäni voinut hoitaa loppuun jo ensimmäisessä osassa. Ja oikeastaan suurta muutosta ei edelleenkään tapahtunut. Varsin turhaa touhua siis.
Vaikka tästä nyt saakin aika negatiivisen kuvan kirjasta niin se oli kaikenkaikkiaan ihan viihdyttävä. Kerronta oli rentoa ja uusia juonenkäänteitä oli mukavasti piristämässä tarinaa. Varsinkin Ethanin perheessä piili odottamattomia yllätyksiä. Täytyy siis vielä jatkaa sarjan parissa seuraavan osan verran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti