Luettuani Laini Taylorin Karou-trilogian, tämä kirja oli pakko lainata! Kyseessä on novellikokoelma enkä ole sellaisiin hirveästi perehtynyt. Oikeastaan ainoa novellikokoelma, joka tulee mieleen on joku Ray Bradburyn kirja, jonka luin vuosia sitten. En suoranaisesti ole vältellyt novelleja mutta minulle vain on jäänyt sellainen fiilis, että novellit eivät ole minun juttuni. Myös kirjan kansi vaikutti valintaan. Synkkä mutta houkutteleva luumu vetosi jotenkin paremmin kuin suuteleva pariskunta. Alkuun kansi herätti myös kummastusta mutta ensimmäisen tarinan jälkeen olin sitä mieltä, että kansi kuvaa kirjaa loistavasti! Kirja antaa ikäänkuin lupauksen jostain muustakin kuin suudelmista.
Goblin Fruit
Viktoriaanisina aikoina hiidet tarjosivat houkuttelevia hedelmiä vaihdossa neitojen sieluista... ja yleensä myös onnistuivat. Mutta miten nykypäivän nuoria naisia houkutellaan?
Ensimmäinen tarina vastasi aika hyvin ennakkokäsitystäni novelleista. Tarina oli lyhyt joten henkilöihin ei ehtinyt oikeastaan tutustua kunnolla ennen tarinan loppumista. Juoni vaikutti alkuun mielenkiintoiselta mutta oli lopulta turhan synkkä. Oletusarvona suudelmista kertovassa kirjasssa on nimenomaan romanttisuus mutta suudelmaa havitteleva hiisi ei oikein täytä romantiikan määritelmää. Juonen perusteella tuli enemmän mieleen kauhukertomus. Tarina piti hyvin otteessaan mutta ei ollut minun makuuni.
Spicy Little Curses
Tässä tarinassa demoni ja helvetin lähettiläs väittelevät Intiassa asuvan kauniin englantilaisen tytön sielusta. Asiat muuttuvat monimutkaisemmiksi tytön rakastuessa ja päättäessä koetella päälleen langetettua kirousta.
Toisessa tarinassa päästiin jo paremmin vauhtiin vaikka alku vaikutti aika karmivalta. Nuoren tytön päälle on langetettu jo vauvana kauhea kirous. Jos hän päästää äänenkin, jokaimen joka kuulee sen, kuolee välittömästi. Kirouksen pelossa tyttö on elänyt koko elämänsä hiljaisuudessa. Onneksi tarinan juoni ei ole niin yksioikoinen kuin ensin luulisi ja loppuun mahtuu muutama yllätys. Tarinalla oli myös vähän enemmän pituutta kuin ensimmäisellä novellilla joten henkilöihin ehti tutustua vähän paremmin. Tämä oli jo enemmän minun makuuni. Vaikka onnellinen loppu ei ollutkaan mikään oletusarvo, tarina oli hyvin kirjoitettu joten lukukokemuskin oli hyvä.
Hatchling
Kuusi päivää ennen Esmen neljättätoista syntymäpäivää hänen vasen silmänsä muuttuu ruskeasta siniseksi. Hänellä ei ole aavistustakaan, mitä muutos tuo tullessaa mutta hänen pieni turvattu elämänsä alkaa välittömästi muuttua. Mitä tekemistä kauniilla, torahampaisella miehellä on hänen kanssaan ja kuinka Esmen kohtalo on yhteydessä mystiseen demonirotuun?
Kolmas novelli oli ehdottomasti paras! Tarina oli pidempi ja sisälsi takaumia usean henkilön näkökulmasta. Tarinat nivoutuivat päätekstiin saumattomasti ja aloin vihdoin ymmärtää, mistä novelleissa on kyse! Ei mitään turhia kiertoteitä vaan pelkästään hyvä tarina! Ihan loistavaa! Tämän novellin pituus oli tosin reilu sata sivua mikä tuntui aika pitkältä novelliksi mutta muuten juuri sopivalta pituudelta. Henkilöihin ehti tutustua ja tarinassa oli jatkuvia yllättäviä juonenkäänteitä. Jännitys piti myös tässä otteessaan alusta asti eikä loppu todellakaan ollut ennalta-arvattavissa!
Kokonaisuutena kirja sisälsi niitä luvattuja suudelmia ja parasta antia oli oikeastaan jokaisen suudelman erilaisuus. Kaikki eivät olleet intohimoisia vaan joukkoon mahtui ujoja ja myös rajumpia, joissa hampaat kolisivat.
Kirjasta teki erikoisen myös runsas kuvitus. En alkuun pitäny kuvista mutta huomasin, että kuviin kannatti tutstua jälkikäteen vaikka ne olikin sijoitettu kunkin tarinan alkuun. Näin ne eivät olleet irrallaan asiayhteydestä vaan täydensivät tarinoita mukavasti.
Romantiikkaa kirjassa oli mielestäni yllättävän vähän. Jännitävät ja mielikuvitukselliset tapahtumat olivat paraatipaikalla ja romanttikan vähyys oli hienoinen pettymys minulle sisällön puolesta. Muuten tarinat tarjosivat runsaasti ajateltavaa ja viihdykettä. Suosittelen kirjaa! Älkääkä jääkö jumiin ensimmäiseen tarinaan - loppua kohden paranee!
