Uusi alfa - Rachel Vincent

Faythe Sanders elää keskellä myrskyä. Heidän laumansa on kärsinyt suuria tappioita ja koko ihmiskissarotu on vaarassa ajautua vilpillisen hallitsijan pauloihin. Faythen lauma jaksaa kuitenkin taistella olemassaoloaan ja oikeutta vastaan.

Samaan aikaan Faythen on myös tehtävä henkilökohtaisia valintoja. Hänen on punnittava kumpaa hän enemmän rakastaa: Marcia vai Jacea.

Elämä ei ole aina helppoa, mutta jos kunnon myrskyistä selviää, voi olla mukana toteuttamassa jopa vallankumousta, ja se jos mikä tekee elämästä mielekkään periksiantamattomalle Faythelle.

Odotin paljon tältä viimeiseltä kirjalta mutta jouduin kyllä pettymään. Sota saatiin loppuun ja laumalle valittua seuraaja mutta siihen se jäikin. Kirjan lopussa todettiin vain tyyliin: "Nyt naaraskissoilla on aidosti mahdollisuus valita oma tiensä kun Faythe on johdossa". No miten asiat ovat muka muuttuneet jos naaraita on edelleen 1/10 uroksiin verrattuna!? Joku tieteellinen läpimurto tai edes villikissojen naaraiden vieminen olisi ollut paikallaan. Kulkukissojen kanssa sentään tapahtui pienenpientä edistystä. Huono päätös hyvälle sarjalle!

Myrskylinnut - Rachel Vincent

Faythe Sanders – kenties laumansa tuleva johtaja ja historian ensimmäinen naaraspuolinen alfaehdokas – ei juurikaan saa levätä ja hoitaa vammojaan ennen uusia taisteluja. Laumassa elää suuri epätoivo ja tappiomieliala. Pelko on muuttanut kutsumattomaksi vieraaksi omille tiluksille ja monta uhria on saatu kaivaa mullan alle.

Kaikista synkimmän varjon luovat myrskylinnut, joiden väkivaltaisuus ja peräänantamattomuus tuntuvat olevan ihan omaa luokkaansa. Linnut luulevat Faythen lauman olevan syypää erään linnun murhaan, ja kosto täyttää heidän mielensä. Faythe saa kuitenkin linnuilta yhden mahdollisuuden todistaa syyttömyytensä. Tämä mahdollisuus tuntuu vain mahdottomalta toteuttaa…

Tämä kirja toi uutta kiinnostusta sarjaa kohtaan. Myrskylinnut olivat mielenkiintoisia muodonmuuttajia, eivät ihan sellaisia kuin voisi kuvitella. Eivät mistään mukavimmasta päästä mutta jännitystä ainakin riitti! Faythe saa todella pistää itsensä likoon laumansa puolesta ja osoittaa jo selvästi olevansa tuleva alfaehdokas. Kirjan kolmiodraama oli vähemmän mukavaa luettavaa ja varsinkin Marc otti hermoon. Täytyy myöntää, että olen Jacen puolella tässä asiassa!

Kaappaus - Rachel Vincent

Faythe Sanders, keskietelän lauman naaraskissa, oman isänsä ja alfansa mahdollinen seuraaja, elää elämänsä toistaiseksi piinaavinta aikaa.

Kaikki hyvä tuntuu olevan kyseenalaistettu: parisuhde, rauha, elämä. On vain kaappauksia, hyökkäyksiä, verta, sodanuhkaa ja musertavaa surua.

Faythe taistelee tiensä päivästä toiseen, kuin surumarssin mollista musertuneet nuotit, eivätkä yllätykset aina luo taukoa ainaiselle taistelulle. Lopuksi on vain yksi tunne – kostonhimo – joka pitää lauman koossa.

Vähän on alkanut kyllästyttää tämä sarja. Ihmiskissat olivat alkuun ihan mielenkiintoisia mutta sarja ei enää samalla tavalla jaksa kiinnostaa vaikka tässä kirjassa tapahtuikin paljon asioita. Myös kulkukissojen kohtelu tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja pistää ihmettelemään, miksi heitä vain syrjitään kun heistä saisi hyviä henkivartjoita eikä omia poikiaan tarvitsisi tapattaa. Ihan luettava kirja silti, hyvää "aivot narikkaan" -tavaraa.

Aika taistelun ja tähtivalon - Laini Taylor

Aika taistelun ja tähtivalon jatkaa Karoun ja Akivan tarinaa täynnä salaisuuksia ja valintoja, kipua, verenvuodatusta ja tuhoa. Kerran he rakastuivat ja uskalsivat kuvitella maailman ilman sotaa. Mutta voisiko se koskaan olla totta? Voiko Akiva koskaan hyvittää tekonsa, ja kykeneekö Karou anteeksiantoon? Onko heidän murskatuilla unelmillaan toivoa?

Prahalainen taideopiskelija ja hirviön kasvattitytär Karou on saanut vastaukset moniin kysymyksiinsä. Hän muistaa kuka hän oli: Madrigal, sirosarvinen kimeeri, joka rakastui vihamieheensä Akivaan, leimuavasiipiseen serafiin. Heidän kielletyllä rakkaudellaan oli kuitenkin kauhea lopputulos. Se johti kimeerien maailman tuhoon, ja nyt Karou antaisi mitä tahansa saadakseen tehdyn tekemättömäksi.

Kun Karou kuulee että hänen rakkautensa takia myös Brimstone, Issa ja Jasri ovat kuolleet, hän jättää katuvan Akivan ihmisten maailmaan ja palaa yksin tuhottuun Loramendiin. Vaikka viimeiset kimeerit onkin ajettu piiloon maan ääriin, ei ikiaikainen sota ole vielä ohi. Karou ymmärtää että hänellä on odottamaton kyky, lahja Brimstonelta. Sen avulla hän ryhtyy kostoon kuolleiden ystäviensä puolesta.

Sarjan toinen osa hipoi taas täydellisyyttä kuten edellinenkin! En millään malttanut laskea kirjaa käsistäni ja se loppuikin aivan liian pian. Ensimmäisen kirjan jälkeen olin saanut Akivasta hetkeksi tarpeekseni joten oli vain hyvä, että mokoma luopio pysyi jonkin aikaa poissa Karoun elämästä! Karoukaan ei ihan heti ollut valmis antamaan anteeksi joten samoilla linjoilla olimme asiasta! 

Tässä kirjassa päästiin tutustumaan enemmän kimeerien ja serafien elämään ja Akivasta paljastui uusia asioita. Karoun elämä oli varsin erilaista kuin ihmisten maailmassa eikä muutos ollut todellakaan helpompaan suuntaan. Huumoria ei silti oltu unohdettu jännityksen ja taistelun keskelläkään. Nyt vain seuraavaa kirjaa odottamaa!

Yhä sininen taivas - Veronica Rossi

Tunnelma eetteritaivaan alla tihentyy!

Panosten kovetessa Perry ja Aria päätyvät riskialttiiseen ratkaisuun. Dystopiatrilogian päätösosa käynnistää kuumeisen kilpajuoksun kohti merentakaista turvapaikkaa. Perryä tuleva mittelö ei pelota, mutta heimon uusille tulokkaille ulkomaailma on arvaamattomia vaaroja täynnä. Ja onko eetterimuurien murtaminen edes mahdollista ilman kaapatun Cinderin poikkeuksellisia kykyjä?

Perry ja Aria kokoavat voimansa mahdottomalta tuntuvaan pelastustehtävään: löytävätkö he ystävänsä ja onko myyttinen paratiisi sittenkin pelkkää legendaa?

Sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa tunnelma tiivistyy ja aika uhkaa loppua kesken. Kirja jatkoi samoilla linjoilla edellisten kanssa mutta pidin tästä kirjasta enemmän kuin kakkososasta. Kirjan maailma on sen verran synkkä, ettei romantiikalle oikein tunnu jäävän aikaa. Perryn ja Arian yhteiselosta olisikin ollut mukavaa lukea enemmän (joka kirjassa on joku syy, miksi rakastavaiset eivät ole yhdessä). Olen edelleen sitä mieltä että sarjasta olisi saanut vielä paremman jos huumoria olisi ollut enemmän. Hauskojen hahmojen puutteesta se ei ainakaan johtunut! Roar ja Soren olivat molemmat alussa varsin ärsyttäviä mutta loppupuolella taas muistin miksi tykkään heistä. Sarja sai mielestäni arvoisensa päätöosan vaikkei ihan lempisarjoihini kuulukaan!

Halki ikiyön - Veronica Rossi

Paljaan taivaan alla -teos tutustutti dystopiafanit virtuaalimaailmoissa eläneeseen Ariaan ja luonnon armoilla kasvaneeseen Perryyn. Aika ja välimatka eivät erottaneet kaksikkoa, mutta maailma heidän ympärillään on muuttunut. Perryn asema vuorovetisten veriherrana on haastava ja heimon suhtautuminen Arian menneisyyteen avoimen vihamielinen. 

Pahenevat eetterimyrskyt kiristävät tunnelmaa, ja tunteiden ja velvollisuuksien repimät rakastavaiset ajautuvat myrskynsilmään. Heidän yllätyksellinen kohtaamisensa punoi kerran kaksi täydellisen erilaista tarinaa yhteen. Aria huomaa pelkäävänsä, että tällä kertaa ainoa tapa pelastaa sekä itsensä että Perry on purkaa tuo side lopullisesti.

Sarjan toinen osa jatkaa Perryn ja Arian tarinaa selvästi synkemmissä tunnelmissa. Rakastavaisten tarinat erkanevat varsin pian omiksi poluikseen joten romanttista kanssakäymistä tässä kirjassa ei juuri ole. Ykkösosan muihin hahmoihin päästään tutustumaan vähän syvemmin ja varsinkin Roar osoittautui entistä ihanammaksi hahmoksi. Ihan hirveästi ei tämä kakkososa sytyttänyt. Huumoria oli saatu nyt vähän enemmän mukaan mutta muuten ei yltänyt edellisen osan tasolle.

Arvosana: 4

Paljaan taivaan alla - Veronica Rossi

Ravisteleva kertomus tuhotusta maailmasta ja uudesta alusta

Nuori Aria on elänyt koko elämänsä Haave-nimisessä kaupungissa, suljetussa kapselimaisessa tilassa, jonka ruoka, vesi ja jopa hengitettävä ilma tuotetaan muualla. Kaupungin ihmiset elävät arkeaan virtuaalimaailmassa, jossa fyysinen läheisyys on harvinaista: kaikki elämykset kivuntuntemuksia myöten luodaan keinotekoisesti. Aria ei ole koskaan nähnyt oikeaa taivasta, aurinkoa, tulenliekkejä tai metsän puita.

Ulkopuolella elävä Perry sen sijaan on kamppaillut aina todellisten ja pelottavien haasteiden kanssa. Vaaralliset kulkutaudit, nälkä ja rajut eetterimyrskyt ovat arkipäivää sekä Perrylle että hänen heimolleen. Ekologisen katastrofin kokeneessa maailmassa jokainen taistelee olemassaolostaan ja ihmisyyttä mitataan elämän hinnalla.

Normaalioloissa heidän tiensä eivät olisi koskaan sivunneet toisiaan, mutta yksi painajaismainen ilta piirtää molempien elämänviivat uusiksi. Ariasta ja Perrystä tulee vastentahtoisia liittolaisia ja yhdessä he kohtaavat maailman, jossa kaikki on totta, tunteet paljaita eikä sattumanvaraisuudelle löydy kaavaa.

Veronica Rossin esikoisteos kasvaa kolmiosaiseksi romaanisarjaksi, joka herättää antiutopisen tulevaisuuden eloon hätkähdyttävän väkevällä tavalla. Latautuneiden yksityiskohtiensa kautta se nostaa esiin ihmismielen haurauden ja musertamattoman voiman.

Mielenkiintoinen kirja, joka tempaisi heti mukaansa. Kirjailija oli onnistunut luomaan uskottavan maailman. Pidin päähenkilöistä ja kirjan juonesta vaikka vähän ihmettelinkin, mistä tämä mystinen eetteri oli maailmaan ilmaantunut. Kirjassa keräily ja metsästys -kulttuuri yhdistyy saumattomasti moderniin teknologiaan, joskin teknologia on Ulkopuolella aika vanhaa. Lisäviehätystä juoneen toivat tietyille Ulkopuolisille kehittyneet mutaatiot, jotka olivat eetterin vaikutusta. Nämä Merkityt olivat saaneet jonkin aistin erityisen vahvana ja olivat arvostetumpia yhteisön jäseniä kuin tavalliset ihmiset. 
  Hyvästä juonesta huolimatta, kirjasta jäi jotain puuttumaan. Päähenkilöiden kokemuksista ja Perryn ja Arian romanssista olisin toivonu jotenkin syvällisempää kuvausta. Kirja ei myöskään ollut erityisen hauska mutta hyvä lukukomus yhtä kaikki!

Arvosana: 4,5